ISO KIRJA

85 takaisin. Viina kiinnittää mieltämme harvoin. Jos kiusaus tulee, kavahdamme sitä kuin polttavaa liekkiä. Reagoimme terveesti ja normaalisti. Kaikki on tapahtunut kuin itsestään. Uusi asenne alkoholiin on annettu meille, eikä meidän ole tar- vinnut ajatella tai ponnistella sen saavuttamiseksi. Se on vain muuttunut. Siinä on ihme. Emme taistele alkoholia vastaan, emmekä karta kiusauksia. Suhteemme alkoholiin on kiihkoton, meillä on turvallinen ja suojattu olo. Emme ole edes vannoneet olevamme juomatta. Ongelma vain on poistunut. Sitä ei ole. Emme rehentele emmekä myöskään pelkää. Tällainen koke- mus meillä on. Kun pidämme huolen hengellisestä tilastamme, suhtautumisemme muuttuu tällaiseksi.  On helppoa hellittää hengellisestä toimintaohjelmasta ja jää- dä lepäämään laakereillaan. Mutta jos sen teemme, meitä odot- tavat vaikeudet, sillä alkoholi on kavala vihollinen. Me emme ole parantuneet alkoholismista. Tuomiomme vain lykkääntyy päivä päivältä, jos pysymme hengellisesti vireinä. Meidän on joka ainoa päivä ja kaikissa toimissamme mietittävä, mitenkä on Jumalan tahto. ”Miten voin parhaiten palvella Sinua – tapahtu- koon Sinun tahtosi (ei minun).” Näiden ajatusten on saatettava meitä aina. Tällä saralla voimme käyttää tahdonvoimaamme. Se on tahdon oikeata käyttöä.  Olemme jo puhuneet paljon siitä, miten saamme voimaa, virikkeitä ja ohjausta Häneltä, jolla on kaikki tieto ja voima. Jos olemme seuranneet ohjeita tarkasti, olemme alkaneet tun- tea, kuinka Hänen Henkensä virtaa meihin. Tavallaan olemme tulleet tietoisiksi Jumalasta. Meissä on alkanut kehittyä elin- tärkeä kuudes aisti. Mutta meidän on mentävä pitemmälle ja se merkitsee lisää toimintaa.  Yhdestoista Askel puhuu rukouksesta ja mietiskelystä. Ei pidä arkailla rukousta. Meitä paremmat ihmiset harrastavat sitä TOIMINTAAN