ISO KIRJA

79 ovat tehneet jotakin sentapaista. Ehkä olemme eronneet ja men- neet uudestaan naimisiin ja jättäneet maksamatta elatusmaksuja. Entinen vaimo on suuttunut ja meitä odottaa pidätysmääräys. Tällaiset vaikeudet ovat myös yleisiä.  Vaikka vääryydet voidaan hyvittää lukemattomilla tavoilla, olemme löytäneet eräitä hyödyllisiä yleisiä periaatteita. Muis- tutamme itseämme siitä, että olemme valmiit menemään miten pitkälle tahansa löytääksemme hengellisen todellisuuden ja pyydämme voimaa ja johdatusta, jotta osaisimme toimia oikein, olivat seuraukset meille henkilökohtaisesti mitkä tahansa. Meiltä saattaa mennä asema tai maine, saatamme joutua vankilaan, mutta me olemme valmiit. On pakko. Mikään pelko ei saa estää meitä.  Mutta yleensä asiaan on sotkeutunut myös muita ihmisiä. Ei pidä heittäytyä suin päin marttyyriksi, joka uhraa tarpeettomasti muita pelastaakseen itsensä alkoholismin kurimuksesta. Eräs tuntemamme mies oli mennyt uusiin naimisiin. Koska hän oli suuttunut ensimmäiseen vaimoonsa ja oli juoppo, hän ei ollut maksanut elatusmaksuja. Ensimmäinen vaimo oli raivoissaan. Hän hankki entiselle miehelleen pidätysmääräyksen. Mies oli liittynyt meihin, oli saanut työpaikan ja alkoi juuri päästä kuiville. Olisi ollut vaikuttavaa ja sankarillista astella tuomarin eteen ja sanoa: ”Tässä olen.” Meidän mielestämme sellaiseen pitää olla valmis, jos se on tarpeen. Mutta jos tämä mies olisi joutunut vankilaan, hän ei olisi voinut ansaita rahaa kum-mallekaan perheelle. Ehdotimme, että hän kirjoittaisi ensimmäiselle vai- molleen, myöntäisi laiminlyöntinsä ja pyytäisi anteeksi. Hän kirjoitti ja lähetti vähän rahaa. Hän kertoi mitä hän aikoi tehdä. Hän ilmoitti olevansa valmis menemään vanki aan, jos entinen vaimo sitä vaati. Tämä ei tietenkään vaatinut, ja koko asia on aikaa sitten saatettu pois päiväjärjestyksestä. TOIMINTAAN