ISO KIRJA

68 ISO KIRJA pelko pitäisi luokitella samaan ryhmään varastamisen kanssa. Se näyttää aiheuttavan enemmän vaikeuksia. Tutkimme pelkojamme perusteellisesti. Kirjoitimme ne pa- perille, vaikka niihin ei olisi liittynyt mitään kaunaa. Kysyimme itseltämme, miksi meillä oli nämä pelot. Eikö se johtunut siitä, että itseluottamuksemme oli pettänyt? Itseluottamus oli mainio asia niin kauan kuin sitä riitti, mutta sitä ei riittänyt tarpeeksi pitkälle. Joillakin meistä oli aikanaan ollut suuri itseluottamus, mutta se ei ollut ratkaissut pelon ongelmaa, eikä mitäänmuutakaan ongelmaa. Ja kun se teki meistä itserakkaita, se oli vielä pahempaa.  On ehkä olemassa parempi tie – meidän mielestämme on. Sillä nyt me elämme toiselta pohjalta, luotamme ja turvaamme Juma- laan. Me luotamme Jumalan rajattomaan voimaan ennemmin kuin rajalliseen itseemme. Me olemme maailmassa toteuttamassa tehtävää, jonka Hän meille antaa. Siinä määrin kun teemme niin kuin katsomme Hänen tahtovan ja luotamme nöyrästi Häneen, siinä määrin meillä on tyyneyttä kohdatessamme onnettomuuksia.  Emme koskaan häpeä sitä, että olemme riippuvaisia Luo- jastamme. Voimme nauraa niille, joiden mielestä hengellisyys on heikkoutta. Päinvastoin, se on voimaa. Kautta aikojen on nähty, että usko merkitsee rohkeutta. Kaikki uskon miehet ovat rohkeita. He luottavat Jumalaansa. Me emme koskaan pyytele anteeksi Ju- malan puolesta. Me annamme Hänen osoittaa meidän kauttamme, mihin Hän pystyy. Pyydämme Häntä ottamaan pois pelkomme ja auttamaan meitä keskittymään siihen, mitä Hän tahtoo meidän olevan. Ja heti alamme kasvaa eroon pelosta.  Sitten vähän sukupuoliasioista. Monella meistä oli niissä melkoisesti miettimistä. Ennen kaikkea yritimme olla järkeviä. Seksistä on vaikea keskustella asiallisesti. Ihmisten käsitykset menevät usein äärimmäisyyksiin – jopa järjettömyyksiin asti. Yhdet julistavat, että sukupuolisuus on alhainen himo, lisääntymi-