ISO KIRJA

38 ISO KIRJA desta. Sitten hänen onnensa pettää ja hän loukkaantuu lievästi muutaman kerran. Jos hän olisi normaali, hän lopettaisi ilman muuta. Hän joutuu taas onnettomuuteen ja saa kallonmurtu- man. Viikko sen jälkeen, kun hän on päässyt sairaalasta, bussi töytäisee häntä ja häneltä katkeaa käsi. Hän ilmoittaa ystä- villeen lopettavansa harrastuksensa, mutta muutaman viikon kuluttua hän katkaisee molemmat jalkansa.  Tätä jatkuu vuodesta toiseen, ja jatkuvasti mies lupaa olla varovainen tai pysytellä kokonaan poissa kaduilta. Lopul- ta hänestä ei ole enää työntekoon, vaimo ottaa eron ja kaikki nauravat hänelle. Hän yrittää kaikin keinoin saada vaarallisen leikin pois mielestään. Hän menee mielisairaalaan ja toivoo siellä parantuvansa. Mutta sinä päivänä, jona hän lähtee sai- raalasta, hän syöksyy paloauton eteen ja taittaa selkänsä. Täl- lainen mies on kai hullu, jos kuka?  Sinusta tämä juttu saattaa olla naurettava. Mutta onko se? Me, jotka olemme käyneet läpi koko kauheuden, joudumme myöntämään, että jos autojen edessä leikkimisen tilalle pan- naan alkoholismi, kuvaus sopii meihin täsmälleen. Miten jär- keviä olemmekin muissa suhteissa, mutta kun on kysymys al- koholista, me olemme jotenkin mielettömiä. Kovaa kieltä – mutta eikö se ole totta?  Jotkut ajattelevat nyt: ”Totta on, mutta ei sovellu minuun kaikin osin. Minulla on kyllä joitakin näitä oireita, mutta en minä ole mennyt niin pitkälle kuin tämä kaveri, enkä mene- kään, sillä minä ymmärrän itseäni paremmin kaiken sen jäl- keen mitä te olette kertoneet, enkä aio enää hölmöillä. Minä