ISO KIRJA

23 ON OLEMASSA RATKAISU katsoen mahdottomaksi. Jokaisen alkoholistin kokemus vah­ vistaa tämän. Kaikki tämä on tietysti pelkkää ajatusleikkiä, jos ystävämme ei ota ensimmäistä ryyppyä, joka panee koko kauhean pyörän pyörimään. Siksi alkoholistin pääongelma on henkinen eikä ruumiillinen. Jos kysyt alkoholistilta, miksi hän aloitti edellisen ryyppykautensa, hänellä on valmiina yksi sadasta selityksestä. Joissakin näissä selityksissä saattaa olla totuutta siteeksi, mut­ ta kun tiedämme millaisen sotkun alkoholistin juominen saa aikaan, niissä ei loppujen lopuksi ole järkeä. Ne kuulostavat samalta kuin se, että ihminen yrittäisi parantaa päänsärkyä hak­ kaamalla itseään vasaralla päähän, jotta särky ei tuntuisi. Mutta jos yrität osoittaa alkoholistille, ettei hänen järkeilyssään ole päätä eikä häntää, hän vain naurahtaa tai suuttuu tai kieltäytyy puhumasta. Joskus hän saattaa kertoa totuuden. Ja niin kummallista kuin se onkin, totuus on yleensä se, ettei hänellä itsellään ole sen parempaa aavistusta kuin kenelläkään muullakaan, miksi hän juo sen ensimmäisen lasillisen. Jotkut alkoholistit ovat enim­ mäkseen tyytyväisiä omiin selityksiinsä. Mutta sydämessään hekään eivät loppujen lopuksi tiedä miksi he juovat. Kun tauti on tarpeeksi pitkällä, alkoholisti on itsekin ymmällä. Hänellä on sellainen päähänpinttymä, että jonakin päivänä hän jotenkin selviytyy. Mutta usein hän epäilee, ettei siitä sittenkään tule mitään.   Harvat käsittävät, kuinka totta tämä kaikki on. Jotenkin epä­ määräisesti alkoholistin perhe ja ystävät vaistoavat, että tämä ihminen on jotenkin epänormaali, mutta siitä huolimatta kaikki odottavat toiveikkaasti sitä päivää, jolloin hän ryhdistäytyy ja rupeaa käyttämään tahdonvoimaansa.   Kauhea totuus on, että oikealle alkoholistille sitä päivää ei eh-