ISO KIRJA

161 UUSIA NÄKÖALOJA saan siitä, että he voisivat tehdä jotakin jonkun onnettoman tuttavansa ja tämän perheen hyväksi. He tiesivät, että heillä oli joukko uusia ystäviä. Oli kuin he olisivat tunteneet koko ikänsä nämä vieraat ihmiset. He olivat aavistaneet Suuren To- dellisuuden – kaikkivaltiaan ja rakastavan Luojan.  Nykyään viikottaiset kävijät tuskin mahtuvat tähän taloon, sillä yleensä ihmisiä on siellä 60-80. Sinne saapuu alkoholisteja läheltä ja kaukaa. Lähiseudun kaupungeista saapuu perheitä, jotka ajavat melkoisen matkan ollakseen mukana. Kuudenkym- menen kilometrin päässä sijaitsee paikkakunta, jossa asuu vii- sitoista AnonyymienAlkoholistien jäsentä. Koska paikkakunta on suuri, odotamme, että siellä on pian monta sataa jäsentä.*  Mutta AA:laisten elämä on muutakin kuin kokouksia ja sairaalakäyntejä. Me selvittelemme vanhoja sotkuja, autamme ratkaisemaan perheriitoja, puhumme perinnöttömäksi tehdyn pojan puolesta hänen raivostuneille vanhemmilleen, joskus ti- lanteen vaatiessa lainaamme toisillemme rahaa, ja hankimme työpaikkoja – tätä kaikkea tapahtuu päivittäin. Kukaan ei ole häpäissyt itseään niin pahasti tai vajonnut niin alas, ettei häntä otettaisi sydämellisesti vastaan – mikäli hän on tosissaan. Yhteiskunnalliset erot, kilpailutilanteet ja kateus nauretaan ulos. Näille ihmisille, jotka ovat haaksirikkoutuneet samassa laivassa, jotka sama Jumala on pelastanut ja yhdistänyt, jotka koko mielellään ja sydämeltään haluavat auttaa muita, sellai- set asiat, joilla on merkitystä muille, eivät ole tärkeitä. Kuinka voisivatkaan olla?  Hiukan toisissa olosuhteissa tapahtuu monissa itäosan kau- pungeissa samaa. Eräässä näistä kaupungeista sijaitsee tun-   * Kirjoitettu v. 1939.